Moni omaishoitaja kuitenkin jättää vapaansa pitämättä. Syyt ovat ymmärrettäviä. Huoli siitä, miten hoidettava pärjää toisen ihmisen kanssa. Pelko siitä, ettei sijainen osaa tai ymmärrä hoidettavan tapoja. Tunne siitä, ettei kukaan muu pysty hoitamaan yhtä hyvin. Ja usein myös käytännön haasteet: miten sijaishoito järjestyy, kuka tulee ja mitä se maksaa?
Tämä kirjoitus on tarkoitettu sinulle, joka haluaisi pitää vapaansa mutta kaipaa tietoa ja rohkaisua sen järjestämiseen. Vapaan pitäminen ei ole itsekkyyttä. Se on välttämätöntä, jotta jaksat hoitaa tehtävääsi pitkällä aikavälillä.
Lakisääteinen vapaa ja sen perusteet
Omaishoitajalla, joka on tehnyt hyvinvointialueen kanssa omaishoitosopimuksen, on oikeus vähintään kahteen vapaapäivään kuukaudessa. Jos hoitotyö on erityisen sitovaa, vapaapäiviä voi olla enemmän. Vapaan aikana hyvinvointialueen on järjestettävä hoidettavalle sijaishoito.
Vapaapäivien tarkoitus on antaa omaishoitajalle mahdollisuus levätä ja hoitaa omia asioitaan. Ne eivät ole ylellisyyttä vaan osa omaishoitosopimusta ja omaishoitajan oikeuksia. Valitettavan moni omaishoitaja kokee silti, ettei vapaita voi tai uskalla pitää. Tutkimusten mukaan jopa puolet omaishoitajista jättää vapaansa käyttämättä.
Miten sijaishoito järjestyy?
Sijaishoidon järjestämisessä on useita vaihtoehtoja, ja niiden saatavuus vaihtelee hyvinvointialueittain. Yleisimmät vaihtoehdot ovat:
Lyhytaikaishoito palvelutalossa tai hoivakodissa on perinteisin tapa järjestää omaishoitajan vapaa. Hoidettava viettää vapaapäivien ajan hoitopaikassa, jossa hänestä huolehditaan ympärivuorokautisesti. Tämä sopii erityisesti silloin, kun hoidettava tarvitsee paljon hoitoa ja valvontaa.
Sijaishoito kotiin on vaihtoehto, jossa sijainen tulee hoidettavan kotiin. Tämä on monelle hoidettavalle mieluisampi vaihtoehto, koska tuttu kotiympäristö tuo turvallisuutta ja arkirutiinit säilyvät. Kotiin tulevan sijaishoidon voi järjestää hyvinvointialueen kautta tai yksityiseltä palveluntuottajalta.
Toimeksiantosuhteinen sijaishoito tarkoittaa sitä, että omaishoitaja itse nimeää sijaisen, esimerkiksi sukulaisen tai tuttavan, jonka kanssa hyvinvointialue tekee sijaishoitosopimuksen. Tämä on joustava vaihtoehto, kun sopiva henkilö löytyy omasta lähipiiristä.
Palveluseteli sijaishoidon järjestämiseen on monilla hyvinvointialueilla käytössä. Palvelusetelillä omaishoitaja voi valita sijaishoidon tuottajan vapaasti hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta.
Valmistautuminen helpottaa kaikkia
Vapaan sujuminen edellyttää valmistautumista, mutta se ei tarkoita, että kaiken pitäisi olla täydellistä. Riittää, että keskeiset asiat ovat tiedossa ja sijainen ymmärtää hoidettavan arjen pääpiirteet.
Kirjoita ylös hoidettavan päivärytmi. Mihin aikaan hän herää, milloin syö, milloin nukkuu? Onko päivässä tiettyjä toistuvia rutiineja, jotka ovat hänelle tärkeitä? Tämä tieto auttaa sijaista toimimaan johdonmukaisesti ja tuttua rytmiä noudattaen.
Kokoa lääkitystiedot selkeästi. Mitä lääkkeitä, mihin aikaan, miten. Jos lääkkeissä on erityishuomioita, kirjaa ne ylös. Tämä on erityisen tärkeää, jos hoidettavalla on muistisairaus eikä hän itse muista lääkitystään.
Kerro sijaiselle hoidettavan tavat ja mieltymykset. Mistä hän pitää, mistä ei? Miten hän haluaa, että asiat tehdään? Näennäisen pienet asiat, kuten kahvin vahvuus tai television katseluajat, voivat olla hoidettavalle merkityksellisiä ja auttaa sijaista luomaan turvallisen olon.
Kerro myös mahdollisista haasteista. Jos hoidettava on muistisairas, miten se näkyy arjessa? Onko tilanteita, joissa hän hämmentyy tai ahdistuu? Miten niissä tilanteissa kannattaa toimia? Avoin ja rehellinen tieto auttaa sijaista varautumaan ja toimimaan rauhallisesti.
Hoidettavan valmistaminen vapaaseen
Myös hoidettavaa kannattaa valmistella tulevaan vapaaseen. Kerro hänelle ajoissa, milloin olet poissa ja kuka tulee tilallesi. Jos sijainen on tuttu ihminen, tilanne on helpompi. Jos sijainen on uusi, voi olla hyvä järjestää tutustumiskäynti etukäteen, jotta ensimmäinen kohtaaminen ei tapahdu tilanteessa, jossa omaishoitaja on jo lähdössä.
Muistisairaan kanssa valmistautuminen vaatii erityistä hienotunteisuutta. Liian aikaisin kertominen voi aiheuttaa turhaa huolta ja ahdistusta, mutta toisaalta täysin yllättävä muutos voi olla vielä vaikeampi. Tunnet hoidettavasi parhaiten ja tiedät, mikä tapa toimii hänen kohdallaan.
Anna itsellesi lupa levätä
Moni omaishoitaja tuntee syyllisyyttä vapaansa aikana. Puhelin pysyy kädessä, ajatukset pyörivät hoidettavan ympärillä ja rentoutuminen tuntuu mahdottomalta. Tämä on normaalia, mutta se on myös merkki siitä, kuinka kuormittavaa omaishoitajuus on.
Yritä antaa itsellesi lupa olla vapaalla. Vapaan tarkoitus on, että sinä saat levätä, tavata ystäviä, hoitaa omia asioitasi tai tehdä yksinkertaisesti mitä haluat. Mitä paremmin palaudut, sitä paremmin jaksat hoitaa läheistäsi vapaan jälkeen. Se on investointi molempien hyvinvointiin.