Ehkä olet huomannut, että äitisi unohtaa sovittuja asioita useammin kuin ennen. Isäsi saattaa kysyä saman asian useita kertoja lyhyen ajan sisällä tai eksyä tutulla reitillä. Tällaisten havaintojen edessä herää väistämättä kysymys: onko kyse normaalista ikääntymisestä vai jostakin, joka pitäisi tutkia tarkemmin?
On hyvä tietää, että muistitesti on yksinkertainen ja nopea tutkimus, joka antaa arvokasta tietoa tilanteesta. Mitä aikaisemmin mahdollinen muistisairaus havaitaan, sitä paremmin sen etenemistä voidaan hidastaa ja arkea tukea oikeilla keinoilla.
Milloin muistitesti on ajankohtainen?
Jokainen unohtaa joskus asioita, ja se on täysin normaalia. Ikääntyessä muisti toimii hieman eri tavalla kuin nuorempana, ja esimerkiksi nimien muistaminen voi hidastua. Tämä ei vielä tarkoita muistisairautta.
Muistitestin ajankohtaisuutta kannattaa kuitenkin miettiä silloin, kun unohtaminen alkaa vaikuttaa arkeen. Jos ikäihminen unohtaa toistuvasti sovittuja tapaamisia, ei muista hiljattain käytyjä keskusteluja tai kadottaa tavaroitaan jatkuvasti, kyseessä voi olla enemmän kuin normaali ikääntymiseen liittyvä muutos. Myös tuttujen reittien unohtuminen, vaikeus seurata ohjeita tai ajan ja paikan hahmottamisen ongelmat voivat olla merkkejä siitä, että muistia olisi hyvä tutkia.
On tärkeää ymmärtää, ettei muistitestiin meneminen tarkoita, että jokin olisi välttämättä vialla. Testi on ennen kaikkea kartoitus, joka auttaa selvittämään tilannetta. Joskus muistioireiden taustalla on jokin muu syy, kuten masennus, univaje, lääkityksen sivuvaikutukset tai B12-vitamiinin puute. Nämäkin on hyvä selvittää ajoissa.
Miten muistitestiin pääsee?
Muistitestin voi pyytää omalta terveysasemalta. Useimmiten ensimmäisen arvion tekee terveydenhoitaja tai yleislääkäri vastaanotolla. Voit myös varata ajan yksityiselle lääkärille, kuten geriatrille tai neurologille, joka voi tehdä tarkempia tutkimuksia.
Ennen testiä kannattaa valmistautua miettimällä, millaisia muutoksia olet huomannut läheisessäsi. Milloin ne alkoivat? Kuinka usein niitä esiintyy? Ovatko ne pahentuneet? Tämä tieto auttaa lääkäriä arvioimaan tilannetta kokonaisvaltaisesti. Myös omaisen haastattelu on usein tärkeä osa arviointia, sillä muistisairas itse ei aina tunnista muutoksia omassa toiminnassaan.
Yleisimmät muistitestit
Yleisin muistitesti on MMSE eli Mini-Mental State Examination. Se on lyhyt, noin kymmenestä viiteentoista minuuttia kestävä haastattelu, jossa arvioidaan muistia, keskittymiskykyä, hahmottamista ja kielellisiä taitoja. Testissä kysytään esimerkiksi päivämäärää ja paikkakuntaa, pyydetään muistamaan sanoja ja piirtämään yksinkertainen kuvio. Pisteitä voi saada enintään kolmekymmentä, ja jos tulos on alle kaksikymmentäviisi, jatkotutkimukset ovat yleensä tarpeen.
Toinen yleisesti käytetty testi on CERAD, joka on MMSE:tä laajempi ja tarkempi kokonaisuus. CERAD sisältää kahdeksan erillistä tehtävää, jotka arvioivat muistin eri osa-alueita. Se on erityisen hyödyllinen Alzheimerin taudin varhaisessa tunnistamisessa. CERAD-testin tekee yleensä lääkäri tai siihen koulutettu hoitaja.
Jos nämä testit antavat viitteitä muistisairaudesta, voidaan tehdä vielä tarkempia tutkimuksia. Aivojen kuvantaminen tietokonetomografialla tai magneettikuvauksella voi paljastaa rakenteellisia muutoksia, kuten aivojen tilavuuden pienenemistä tai verenkiertohäiriöiden jälkiä. Myös verikokeet ovat usein osa tutkimuksia, sillä ne voivat paljastaa muita muistioireita aiheuttavia syitä.
Mitä diagnoosin jälkeen tapahtuu?
Jos muistitesti ja jatkotutkimukset johtavat muistisairauden diagnoosiin, se on luonnollisesti raskas tieto perheelle. Samalla se on kuitenkin alku suunnitelmalliselle tuelle. Kun diagnoosi on tiedossa, voidaan aloittaa lääkehoito, joka monissa tapauksissa hidastaa sairauden etenemistä merkittävästi. Esimerkiksi donepetsiili ja memantiini ovat yleisesti käytettyjä muistilääkkeitä, joista monet hyötyvät.
Lääkehoidon rinnalla arjen tuki on keskeistä. Tutut rutiinit, turvallinen kotiympäristö ja säännöllinen sosiaalinen kanssakäyminen tukevat muistisairaan toimintakykyä ja elämänlaatua. Tutkimusten mukaan erityisesti yksinäisyyden välttäminen ja aktiivisena pysyminen ovat tärkeitä tekijöitä sairauden etenemisen hidastamisessa.
Muistiyhdistykset, muistikoordinaattorit ja vertaistukiryhmät tarjoavat tukea sekä sairastuneelle että omaisille. Kukaan ei jää yksin diagnoosin kanssa.
Voiko muistisairautta ehkäistä?
Kaikkia muistisairauksia ei voi estää, mutta tutkimusten mukaan elintavoilla on merkittävä vaikutus riskiin sairastua. Säännöllinen liikunta, monipuolinen ravinto, riittävä uni ja aivojen aktiivinen käyttäminen ovat kaikki tekijöitä, jotka tukevat muistin terveyttä. Sosiaalinen aktiivisuus on niin ikään tärkeää: ihminen, jolla on säännöllisiä sosiaalisia kontakteja ja mielekästä tekemistä, sairastuu muistisairauksiin epätodennäköisemmin kuin yksinäinen ja passiivinen henkilö.
Verenpaineen, kolesterolin ja verensokerin pitäminen hallinnassa pienentää myös riskiä. Erityisesti verisuoniperäisen muistisairauden ehkäisyssä sydän- ja verisuoniterveyden ylläpitäminen on keskeistä.
Vaikka muistisairautta ei voi aina estää, voi jokainen tehdä paljon oman muistinsa hyväksi. Ja jos huoli herää, muistitestiin meneminen on viisas ja rohkea teko. Se on ensimmäinen askel kohti sitä, että tilanne selviää ja oikeanlainen tuki pääsee alkamaan.
Tukea arkeen muistisairauden kanssa
Muistisairauden diagnoosi ei tarkoita, että elämä pysähtyy. Moni muistisairas elää hyvää ja mielekästä arkea vuosia diagnoosin jälkeen, kunhan ympärillä on oikeanlaista tukea. Tuttu avustaja, joka käy säännöllisesti ja tuntee asiakkaan, voi olla merkittävä apu arjessa. Avustaja voi tukea muistisairasta asioinnissa, ulkoilussa ja päivittäisissä toimissa sekä tarjota sitä sosiaalista kanssakäymistä, joka on muistisairaalle erityisen tärkeää.